Mitä ovat valtimotaudit? Ja miten valtimotautien kokonaisriski lasketaan? Ketkä kuuluvat riskiryhmään?
Valtimotauti eli valtimokovettumatauti eli ateroskleroosi, kehittyy usein huomaamatta vuosien tai vuosikymmenten aikana. Kyseessä on tila, jossa kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin, aiheuttaen niiden ahtautumista, paksuuntumista ja jäykistymistä. Kun verisuonet eivät enää kykene kuljettamaan verta normaalisti, puhutaan valtimotaudista.
Jos tilanne pääsee pahenemaan, voi valtimo tukkeutua kokonaan – ja silloin puhutaan infarktista. Tyypillisesti infarkti on sydämessä (sydäninfarkti) tai aivoissa (aivoinfarkti). Valtimotauti eli ateroskleroosi voi aiheuttaa tukkeumaa ja ahtaumaa myös muissa elimissä, kuten esimerkiksi munuaisissa sekä lisäksi kaulavaltimoissa tai alaraajoissa.
Mitkä tekijät lisäävät riskiä? Ketkä kuuluvat valtimotaudin riskiryhmään?
Valtimotaudin taustalla on usein useita yhtäaikaisia riskitekijöitä:
Tupakointi
Korkea kolesteroli
Korkea verenpaine
Diabetes
Reumasairaudet
Ylipaino ja lihavuus
Moni yllä mainituista tekijöistä liittyy elimistön matala-asteiseen tulehdukseen, joka on eräänlainen hiljainen sisäinen ärsytys- ja tulehdustila. Se syntyy esimerkiksi suurentuneista rasvasoluista, jotka alkavat tuottaa tulehdusta ylläpitäviä aineita eli sytokiineja. Tätä kautta matala-asteinen tulehdus lisää valtimoiden vaurioitumista ja kovettumista.
Myös reumaan liittyvä matala-asteinen tulehdus lisää valtimotautiin sairastumisen riskiä. Lisäksi perimällä on merkitystä. Jos lähisukulaisellasi on todettu valtimotauti tai hän on sairastanut infarktin työikäisenä (miehet alle 55 v, naiset alle 65 v), oma sairastumisriskisi on suurentunut.
Miten valtimotautien kokonaisriski lasketaan?
Sydäninfarktiin ja/tai aivohalvaukseen sairastumisen riskiä voidaan arvioida suomalaisiin tutkimustuloksiin perustuvalla FINRISKI-laskurilla.
Mitä oireita valtimotauti aiheuttaa?
Valtimotauti kehittyy usein pitkään täysin oireettomasti, mutta kun oireita alkaa ilmetä, ne viittaavat siihen, että tauti on jo edennyt pidemmälle ja verenkierto on merkittävästi heikentynyt.
Oireet riippuvat siitä, missä kehon osassa valtimot ovat ahtautuneet tai tukkeutuneet.
Sepelvaltimotaudissa ensimmäinen oire on valitettavasti useimmiten sydäninfarkti.
Valtimonkovettumatauti kaulavaltimoissa, aivovaltimossa tai pienissä aivoverisuonissa voi aiheuttaa aivoinfarktin, jonka oireet ovat yleensä äkilliset, kuten myös sydäninfarktissa.
Jaloissa valtimonkovettumatauti voi aiheuttaa yleensä pohkeissa ilmenevää kipua, joka helpottaa levossa. Jaloissa voi tuntua myös puutumista ja väsymistä kävellessä. Jalat voivat tuntua kylmiltä ja kankeilta. Moni kuvailee “ettei jalat enää toimi”. Oireiden takia kävely käy hitaaksi tai “töpötteleväksi” ja kipu pakottaa pitämään jatkuvasti taukoja, oiretta kutsutaan katkokävelyksi. Valtimotaudin takia haavat jaloissa tai varpaissa eivät parane kunnolla. Taudin edetessä oireena on usein leposärkyä, tai kuolio jalassa.
Munuaisvaltimoiden ateroskleroosi voi aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa.
Valtimotaudin varhaisena oireena voi olla erektiohäiriöt.
Valtimotaudin hoito:
Tehokas kolesterolin hoito (lääkitys, ruokavalio), ehkäisee plakin kerääntymistä valtimoiden seinämiin ja ateroskleroosin pahenemista.
Säännöllinen liikunta on tärkeä osa hoitoa. Vaikka kärsii katkokävelyoireista, liikkuminen – erityisesti sauvakävely – auttaa parantamaan kivutonta kävelymatkaa ja verenkiertoa. Tutkimusten mukaan säännöllisen kävelyharjoittelu pidentää kivutonta kävelymatkaa huomattavasti.
Tehokas verenpainetaudin hoito. Jatkuva paine valtimoissa vaurioittaa niitä ja pahentaa valtimoiden kovettumista.
Tupakoinnin lopettaminen on todella tärkeää. Moni ajattelee, että tupakointi lisää erityisesti syöpäriskiä, vaikka tupakointiin liittyvistä haitoista yleisimpiä on sydän- ja verisuonitautien riskin suureneminen.
Diabeteksen hyvä hoito: tasapainossa oleva verensokeri vähentää valtimoiden tulehdusreaktiota.
Toisinaan tarvitaan leikkausta tai muuta toimenpidehoitoa.
Yhteenveto
Valtimotauti on yleinen, mutta usein oireeton sairaus, jonka vaikutukset voivat olla vakavia. Hyvä uutinen on, että valtimotaudin etenemistä voidaan hidastaa – ja jopa pysäyttää – vaikuttamalla tunnetuihin riskitekijöihin. Jokaisella teolla, kuten liikunnan lisäämisellä, tupakoinnin lopettamisella tai verenpaineen hallinnalla, on merkitystä.
Jos haluat selvittää oman valtimotautiriskisi, pyydä ammattilaista tekemään riskikartoitus tai käytä FINRISKI-laskuria.
Sairastatko jo valtimotautia? Onko lääkityksesi Käypä Hoito suositusten mukainen? Onko lääkäri suositellut sinulle lääkitystä, jonka käyttöä emmit?
—> Varaa aika OmaDosetin puhelinneuvontaan, voimme yhdessä pohtia mitkä ovat kyseisen lääkkeen edut ja miten voit välttää mahdolliset haittavaikutukset.