Kolesteroli koholla? Näin tulkitset kolesteroliarvosi, ruokavalion merkityksen ja lääkityksen tarpeen
Kolesteroliarvojaan miettii varmaan jokainen jossain vaiheessa elämäänsä. Suomessa koholla oleva kolesteroli on yleinen ongelma. Yksi on saanut ”kolesteroli koholla” -merkinnän, toinen pohtii, pitäisikö aloittaa kolesterolilääke. Mutta mitä kolesteroli oikeastaan on, miten sen mittaus toimii ja miten voit itse vaikuttaa tilanteeseen?
Mikä on kolesteroli ja miksi sitä mitataan?
Kolesteroli on rasva-aine, jota keho tarvitsee. Liika kolesteroli voi kuitenkin aiheuttaa valtimoiden ahtautumista ja nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Kolesteroli mitataan verikokeella. Mittaukseen ei vaadita nykyisin enää paastoa, koska paaston merkitys kolesteroli mittauksissa on yleensä vähäinen. Saat mittauksessa arvot, joiden perusteella arvioidaan riskejä ja mahdollisen lääkityksen tarvetta.
Kolesteroli viitearvot
Kokonaiskolesteroli (Kol): alle 5 mmol/l
LDL ("paha kolesteroli"): alle 3 mmol/l, riskiryhmillä yleensä alle 1,8 tai alle 1,4
HDL ("hyvä kolesteroli"): yli 1,0 (miehet), yli 1,2 (naiset)
Triglyseridit: alle 1,7 mmol/l
👉 Lisäksi Suomessa harvemmin käytössä oleva mittari on kokonaiskolesteroli–HDL-suhde – mitä pienempi suhde on, sitä parempi.
Milloin kolesterolilääke aloitetaan?
Kolesterolilääke (yleensä statiini) voi tulla kyseeseen, jos:
Olet sairastanut akuutin valtimotautikohtauksen (esim. sydäninfarkti)
Kolesteroli on pitkään koholla
Kokonaisriski sairastua valtimotauteihin on suuri eikä elämäntapamuutoksilla saavuteta hoitotavoitteita 3–6 kuukauden kuluessa.
Kolesterolilääke ja lihaskivut
Joskus kolesterolilääke aiheuttaa lihaskipuja tai jalkavaivoja, mutta valtaosalle lääkkeet sopivat hyvin, eivätkä aiheuta minkäänlaisia haittavaikutuksia. Vaihtoehtoja on olemassa ja useimmiten sopiva lääke on löydettävissä.
Tutkimustietoa: Suurin osa potilaista, jotka olivat lopettaneet statiinihoidon, mutta aloittivat sen myöhemmin uudelleen, jatkoivat hoitoa onnistuneesti.
—> yli 90% käytti statiinia vielä vuoden kuluttua uudelleen aloittamisesta - joko samaa tai eri valmistetta
—> niistä, jotka olivat lopettaneet lääkkeen haittavaikutusten takia, yli 70% sieti statiinin hyvin, kun hoito aloitettiin uudestaan.
Harvinaisissa tapauksissa statiinihoito vaurioittaa lihassoluja, jolloin vereen vuotaa kreatiinikinaasi-entsyymiä. Sitä voidaan mitata verikokeella (S-CK). Tällaisten harvinaisten, mutta vakavien lihashaittojen syynä on yleensä lääkkeiden yhteisvaikutus tai perinnöllinen alttius.
Miten voit alentaa kolesterolia itse?
Ruokavaliolla voi vaikuttaa kolesteroliin merkittävästi. Alla vinkkejä:
Kolesterolia alentavat ruoat ja tuotteet
✅ Kuidut. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyvävilja, marjat, hedelmät, pähkinät, siemenet, palkokasvit, pavut ja linssit, sekä juurekset ja kaalikasvit. *
✅ Kasvistanolit – ja kasvisterolit (esim. Benecol ja Alentaja Plus)
✅ Kasviöljyt (esim. rypsi-, rapsi-, auringonkukka-, soija- ja oliiviöljy)
HUOM. kookos- ja palmuöljy sisältävät poikkeuksellisesti kovaa eli huonoa rasvaa, joka nostaa kolesteroliarvoja, eli näiden käyttöä kannattaa rajoittaa.
✅ Rasvattomat tai vähärasvaiset tuotteet
✅ Rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa
✅ Kananmunaa kohtuudella. Tämän hetkinen suositus on enintään 3-4 kananmunankeltuaista viikossa.
*Tutkimusten mukaan kaura ja sen sisältämä beetaglukaani alentaa säännöllisesti käytettynä LDL-kolesterolia merkittävästi. Riittävän päivittäinen kauralisä tulee kun syö 2 dl kaurahiutaleita tai 4 rkl kauraleseitä esimerkiksi puuron muodossa tai lisäämällä kaurahiutaleita smoothien joukkoon.
Lisäksi tehokkaita keinoja kolesteroliarvojen sekä kokonaisriskin pienentämiseksi ovat:
Tupakoinnin lopettaminen
Alkoholin käytön lopettaminen tai vähentäminen
Liikunta. Liikunta on lääke. Säännöllinen liikunta alentaa kolesterolia
Laihduttaminen, jos paino on karannut lihavuuden puolelle.
Pienillä muutoksilla voi olla iso vaikutus kolesteroli arvoihin – ja joskus ne riittävät ilman lääkkeitä alentamaan kolesterolia riittävästi.
Kuinka usein kolesteroli kannattaa mitata?
kertaalleen, jos sinulla on vähintään yksi merkittävä yksittäinen riskitekijä tai jos suvussasi on varhaista valtimotautia (esim. sydäninfarkti työikäisellä) Lue lisää valtimotaudeista täältä.
miehille viimeistään 40. ja naisille 50. ikävuoteen tai menopaussiin mennessä
riskiryhmä (esim. diabetes, verenpaine, reuma): 1-3 vuoden välein
Tarvitsetko apua kolesteroliarvojen tai lääkityksen kanssa?
OmaDosetin etävastaanotolla saat:
✅ Selkokielisen arvion kolesteroliarvoistasi
✅ Apua eri lääkitysvaihtoehtojen tarkasteluun ja Käypä Hoito suosituksiin
✅ Ymmärryksen siitä, mihin sinun kannattaa keskittyä omahoidossa
✅ Lääkityksen tarkistuksen
Varaa aika helposti etänä.
Et tarvitse lähetettä – riittää, että haluat ymmärtää omaa tilannettasi paremmin.
👉 Varaa lääkityksen tarkistus täältä.
Lue myös:
Mikä on lääkityksen tarkistus ja miksi se kannattaa?